Vakavat psykologit

Nauru saa meidät luottamaan toisiimme. Näin todetaan psykologian ja neurotieteen alaan kuuluvassa tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin ihmisten välisten suhteiden muodostumista ryhmätilanteissa.

Tutkijat vertailivat neljää opiskelijaryhmää näyttämällä jokaiselle ryhmälle komediavideon. Osalle ryhmistä  näytettiin hieman hauskempi video kuin toisille. Kokeen päätteeksi jokaisen ryhmän jäsenet kirjoittivat toisilleen henkilökohtaisia kirjeitä. Naurattavampien videopätkien katsoneiden ryhmien jäsenet kirjoittivat huomattavasti paljastavampia ja yksityiskohtaisempia kirjeitä toisilleen kuin vähemmän naurattavampia videoita katsoneet.

Jos haluat oppia tuntemaan työtoverisi, naura hänen kanssaan vaikkapa stand up –keikalla töiden jälkeen.

Yhteinen tavoite

Aiemmin psykologian alan tutkimuksissa on havaittu, että yhteinen vihollinen, vaikkapa valituksen aihe työpaikalla voi lujittaa henkilösuhteita paremmin, kuin yhteinen kiinnostuksenkohde. Silti yhteinen tavoite onkin osoittautunut vielä tärkeämmäksi, kuin yhdistävä negatiivinen asia. Esimerkiksi kuuluisassa ”poikaleirikokeessa” kaksi toisensa vihollisiksi kokenutta poikaryhmää yhdistettiin ja vaikka ryhmien alkuperäinen identiteetti säilyi, tuli koko uuden ryhmän yhteisestä tavoitteesta tärkeämpi.

Sitooko yhteinen naurunaihe meitä paremmin, kuin yhteinen vihollinen? Sehän olisi hieno uutinen varsinkin meille aikaamme seuraaville, vain negatiivisista ilmiöistä, kuten sotatoimista ja työpaikkakiusaamisesta lukemiseen kyllästyneille.

Yhteiset tavoitteet ja samoin ajatteleminen ovat vetovoimaisia. Sosiaaliset aivomme ovat konformismiin taipuvaiset eli meillä on pyrkimys yhdenmukaisuuteen. Tämä on ymmärrettävää, sillä ihmiskunnan historiassa ryhmään kuuluminen on ollut eloonjäämisen kannalta oleellista. Sosiaalinen torjunta, ryhmästä poissulkeminen, on jättänyt yksilön selviytymään yksin vaarallisessa ympäristössä, jopa kuolemaan.

Tunneyhteyden syntyminen

Mielipahalla on hermostollinen perusta: torjutuksi tuleminen ja fyysinen kipu aktivoivat aivoissa saman alueen. Siksi haluamme kuulua työyhteisöömme ja haluamme olla pidettyjä työkavereiden keskuudessa.

Sosiaalisen neurotieteen tutkimustulokset kertovat ihmisten kyvystä muodostaa ryhmiä, joilla on tavoite. Erityisesti ihmisen aivoista löytyy hermosoluja, jotka tekevät sosiaalisia päätöksiä nopeammin kuin mitkään muut hermosolut sekä hermosoluja, jotka aistivat toisen ihmisen tunteet ja aikomukset. Empatiakykymme perustuu tähän. Samoin se, että stressi tarttuu. Koko kehomme pyrkii imitoimaan toisen ihmisen tunnetilan fysiologiaa.

Jos negatiiviset tunteet tarttuvat, niin onneksi tarttuvat positiivisetkin. Voisiko kiireen tunnun toimistossa muuttaa yhteiseksi innostukseksi?

Hohottava simpanssi esimieheksi?

Nauru on parempi työporukan lujittaja, kuin valittaminen tai kyräily. Nauru on muinainen, nisäkkäille ominainen käyttäytymispiirre. Rotat nauravat kun niitä rapsuttaa ja simpanssit hohottavat takaa-ajoleikeissään. Näyttää siltä, että huumori laukaisee jännityksen tai ristiriidan, esimerkiksi epäsuhdan omien mielipiteiden ja ryhmän mielipiteiden välillä. Se rentouttaa ja antaa tilaa epäonnistumiselle.

Hoito- ja pelastusala ovat äärimmäisiä esimerkkejä huumorin voimasta. Vaikeissa tilanteissa työntekijät jaksavat mustan huumorin avulla, vaikka jutut ovat niin roiseja, että työryhmän ulkopuolinen järkyttyisi.

Huumori ei ole pelkkää viihdettä, vaan terveyden hoitamista

Myönteisen, läheisen ihmissuhteen puute on hyvinvoinnille haitaksi. Etenkin naisen psykologinen ja fysiologinen stressinsäätelyjärjestelmä nojaa vahvasti hyviin sosiaalisiin suhteisiin. Parisuhteen huono laatu ja työyhteisön ristiriidat ovat uhkia erityisesti naisen terveydelle. Miehetkin voivat paremmin, kun sosiaaliset suhteet ovat myönteisiä. Tästä johtuen huumorin viljelyä kannattaa lisätä jokaisella työpaikalla, vaikka työrooli olisi asiallinen ja vakava.

Myönteisyys ja nauraminen hellivät immuunijärjestelmäämme, kehomme kykyä puolustautua taudinaiheuttajia vastaan. Myönteinen mieliala vahvistaa rokotteen aikaansaamaa immuunivastetta, auttaa selviytymään pitkäaikaissairauden kanssa (lisää elinikää) ja säästää kehon voimavaroja. Kielteinen mieliala pitää stressinsäätelyjärjestelmän kuluttavassa hälytystilassa. Keho ja mieli ovat valmiina korjaamaan epäkohdan tai hyökkäämään vihollisen kimppuun, vaikka todellista hätää ei olisi.

Silloinkin kun kaikki on jo kokeiltu ja tuntuu, ettei tässä auta sauna, viina ja tervakaan, kokeile jotain mikä saa sinut nauramaan.

Jos sinä tai työyhteisösi hyödynnätte työhyvinvoinnin edistämisessä psykologipalveluita, valitsetko voivottelun ja murjottamisen vai yhdessä nauramisen ja konkreettisten keinojen etsimisen. Haluatko kohdata psykologin vastaanotolla kivikasvon vai rennon, hauskan ja ratkaisukeskeisen psykologin?

Sadun ja Hannan elämänohje:

Jos naurat enemmän kuin itket ja mökötät, olet vahvasti voiton puolella. Haali piristystä rankkaan työpäivääsi katsomalla työkaverin kanssa kissavideoita, lähettelemällä puolisollesi kesken päivän kaksimielisiä tekstareita, retostelemalla mokillasi kahvihuoneessa tai ottamalla yhteyttä rankemmalla huumorintajulla varustettuun ystävääsi, jonka kanssa näet kaikessa sen koomisen puolen.

 

Teksti: Satu & Hanna

Kuva: Miika Ihanainen